Idänpään Työväenyhdistys on tavoittanut yli 110 vuoden iän. Taustaksi on aihetta todeta 1890-luvun loppupuolella tapahtunut Suomen Työväenpuolueen perustaminen Turussa pidetyssä kokouksessa 17.- 20.7.1899.
Kuva: perustamiskokous
Seuraavaksi merkittävä puoluekokous pidettiin Forssassa elokuun 17.- 20.pnä 1903. Kokouksen pöytäkirjassa todetaan, että ”ohjelmavaliokunta on allekirjoittaneitten jäsenten kesken pitämässään kokouksessa tarkastanut toiselle Suomen puoluekokoukselle tehdyn ehdotuksen ohjelmaksi sosialidemokraattiselle puolueelle Suomessa”. Näin ollen puolueemme sai edelleenkin voimassa olevan tunnuksen.
Viides puoluekokous pidettiin Oulussa 20.- 27.8.1906. Suurlakko ja Viaporin kapina olivat lähimenneisyyden tapahtumia ja edessä oli valmistautuminen eduskuntavaaleihin. Monien merkittävien asioiden ohella kokouksessa päätettiin puolueorganisaatiosta. Voimaan tulivat säännöt puolueosastoista, kunnallisjärjestöstä, piirijärjestöstä jne. Näiden tapahtumien jälkeiseen aikaan liittyi myöskin ”Idänpään ja Hätilän työväenyhdistys Toverin” perustaminen. Yhdistyksen nimi on sittemmin ajan saatossa täsmentynyt. Yhdistyksen nimen mukaisesti jäsenistö muodostui Idänpään osalta sen ajan kirjoitustavan mukaisesti ”Wanajalaisista” ja Hätilän osalta Hämeenlinnan maaseurakunnan puolella asuvista ja ehkä joitain saattoi olla kaupunkialueeseen kuuluvasta Sairion alueesta. Idänpääläisistä suuri osa oli ns. mäkitupalaisia.
Paikallisen työväen ”oma lehti” oli Hämeen Voima myöhemmin nimeltään Hämeen Kansa ja nykyisin Viikko Häme. Toukokuun 26 pnä 1906 Hämeen Voimassa oli ilmoitus: ” Wanaja. Työväenyhdistyksen kokous pidetään sunnuntaina t.k. 27.p:nä, siis huomenna, Luolajassa kivimies Ahosen luona. Täällä on paljon tärkeitä asioita kuten virkailijoiden vaalit ym. Siis kaikki mukaan, joille köyhälistön asia on kallis ja jotka tajuavat järjestäytymisen tarpeellisuuden”.
Ilmeisesti seuraavassa lehdessä eli 30.5.1906 todettiin, että ”Wanajan Työväenyhdistyksellä oli perustava kokous viime sunnuntaina Luolajan kylässä”. Kokouksessa valittiin henkilöitä eri tehtäviin, myös nimistä päätellen useita Idänpäästä saapuneita. Niinpä päätettiinkin, että ”ensimmäinen kuukausikokous pidetään toisena helluntaipäivänä klo 5 i.p. Idänpäässä”. Lisäksi ”päätettiin ilmoittaa yksinomaan Hämeen Voimassa”.
Toisena helluntaipäivänä kokous pidettiin Idänpään Heikkilässä, jossa valittiin virkailijat Idänpään osastolle. Kokouksen osanottajien nimiin voitaneen palata toisessa yhteydessä. Elokuun 25 pnä 1906 oli seuraava ilmoitus: ”Wanaja. Kuukausikokouksensa pitää Idänpään osasto t.k. 26 p:nä R. Ankkermannin luona”. (Lähellä nyk. Torppaa) ”Silloin sopisi jokaisen järjestymättömän pistäytyä paikalle ja kirjoittautua yhdistyksen jäseneksi. Tulisi ymmärtää mitä aika vaatii”.
Idänpään osaston, sittemmin yhdistyksen toimitalo eli TORPPA valmistui muistitiedon mukaan nykyiselle paikalleen n. 1908 ja ilmeisestikin Idänpäässä olevan Heikkilän talon yhdistykselle myötämielisen isännän vuokraamalle maalle. Myöhemmin, tarkemmin sanoen ” Idänpään ja Hätilän työväenyhdistys Toveri on kauppakirjalla 22 p:ltä Huhtikuuta 1911 yhdensadan markan hinnasta talolliselta Oskari Koskiselta ja tämän vaimolta Ida Karoliina Koskiselta ostanut Kujansivu nimisen Heikkilän perintötalosta no: 2. Vanajan pitäjän Idänpään kylästä murretun palstatilan.
Edellä kerrotun jälkeen yhdistystoiminta eli ilmeisen leppoisia aikoja aavistamatta, että lähestyttiin murroskautta mikä aikanaan vaati uhrauksia ja vaikeuksia jäsenistön keskuudessa”.
Kirjoittanut 27.1.2002 Leo Kari
Yllä olevaan otsikkoon liittyy läheisesti toinenkin muutamia vuosia myöhemmin ajankohtaiseksi tullut hanke kerätä yhteisen ”lipun alle” myös nuorempia seutukunnan asukkaita.
URHEILUOSASTON PERUSTAMINEN
Poliittisen toiminnan ohella tunnettiin tarvetta urheilutoiminnan tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Ajatus johtikin siihen, että yhdistyksen johtokunnan kokouksessa marraskuun 8. päivänä 1908 oli mm. käsitelty oman urheiluseuran perustamista. Päätöksen teko kuitenkin siirrettiin samana päivänä pidettävään kuukausikokoukseen. Siellä asialle oltiin myönteisiä. Pöytäkirjan 4§:n mukaan voimistelu- ja urheiluosasto päätettiin perustaa, nimettiin kokoonkutsuja sekä ”kehoitettiin naisjäseniäkin perustamaan keskuuteensa urheiluosastoa”.
Urheiluosastolle laaditut säännöt olivat yhdistyksen johtokunnan tarkastettavana ennen joulukuun puolta väliä. Niihin suhtauduttiin kriittisesti ja tehtiin useita muutoksia ja palautettiin urheiluosastolle ehdotettujen muutosten tekemiseksi. Samassa yhteydessä keskusteltiin ehdoista millä urheiluosasto saa käyttää yhdistyksen huoneustoa. Tammikuun 17. päivänä 1909 on johtokunnan pöytäkirjassa päätös:
”Luettiin urheiluosasto Toivon sääntöehdotus, johon osasto oli tehnyt johtokunnan ehdoittamat muutokset. Samalla johtokunta hyväksyi ja vahvisti ne osaston noudatettavaksi”. Siitä ei ole tietoa säilynyt, miten Toivon omassa piirissä osaston perustamispuuhiin suhtauduttiin. Varmaankin asiat on kirjattu tarkasti ja päätetty hyväksyttäväksi. Sen toteaminen on vain suullisten tietojen varassa, koska kapinan aikana kaikki urheiluosastoa koskeva arkisto on tuhoutunut. Tiedetään ne piilotetun, mutta sodan päätyttyä ja rauhallisten olojen palauduttua ei niitä enää löytynytkään. Poikkeuksena oli vuosi 1911 sillä tältä vuodelta on säilynyt toimintakertomus. Toiminta oli taloudellisesti ollut kannattavaa, koska yhdistykselle oli lainattu 50mk, mikä laina oli Toivon seuraavan vuoden vuosikokouksessa päätetty lahjoittaa yhdistykselle, joka otti lahjoituksen ”kiitollisuudella vastaan”.
Vuonna 1920 takana olivat kapinavuodet kaikkine vaikeuksineen ja murheineen. Kuitenkin usko tulevaan oli tallella ja niinpä epävarmuudestakin huolimatta pyrittiin vähitellen kokoamaan joukkoja yhdistystoimintaan. Urheiluosastokin eli seuran henkiinherättämiskokous pidettiin ja käytettiin seurasta ”Idänpään ja Hätilän Ty:n Voimistelu- ja Urheiluseura Toivo” nimeä. Sitä ennen yhdistyksen johtokunnan tietoon oli saatettu, että kapinan jäljiltä yhdistyksen urheiluosaston voimistelumatto oli Idänpään Seurantalolla. Se haettiin pois poliisiviranomaisten kanssa. Muuta omaisuutta ei sitten löytynytkään, kaikki oli hävinnyt, mm. leimasin, mikä kokouksen päätöksellä kuoletettiin.
Maaliskuun 4. päivänä 1920 pidettiin seuran yleinen kokous. Siinä kokouksessa tehtiin päätös erota työväenyhdistyksestä ja liittyä Suomen Työväen Urheiluliittoon. Samassa kokouksessa muutettiin seuran nimi kuulumaan ”Idänpään ja Hätilän voimistelu- ja Urheiluseura Toive r.y.” Tästä seurasi, että maaliskuun 9. päivänä pidetyssä yhdistyksen ”väliaikaisessa” kokouksessa oli päätetty: ”Entisen v.u. osaston” Toivon”, omaisuus luovutettiin ilman mitään maksua v.u. seura ”Toiveelle” ja vuokra sama kuin muillakin puolueeseen kuuluvilta seuroilta. Paitsi harjoitusilloista kuukaudelta 30mk, jota ruvetaan kantaan maaliskuun alusta”.
Kirjoittanut Leo Kari 30.11.1969 ja 18.3.2002
Idänpään työväenyhdistyksen historia 1906-2016 - 110-vuotis historiikki ”Torpan tienoilta” julkaistiin vuonna 2016. Kirjan on kirjoittanut Juho Mattila. Kirjaa on saatavilla yhdistykseltä.
